Sivukartta | Haku | Tulosta   | Kirjaudu  
Etusivu Ajankohtaista Yhteystiedot Lomakkeet Palveluhakemisto Palvelumaksut Palaute

 

Jätevesiuudistus - Keitä se koskee ja mitä tulee tehdä?

Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on annettu määräys hoitaa kiinteistön jätevesiasiat asianmukaisiksi viimeistään 31.10.2019 mennessä, mikäli kiinteistö sijaitsee 100 metrin säteellä vesistön ranta-alueesta tai pohjavesialueella (YSL 156 a §). Kiinteistön jätevesiasiat tulee saattaa asianmukaiseen kuntoon myös uutta vesikäymälää rakentaessa sekä luvanvaraista vesi- ja viemärilaitteistojen korjaus- tai muutostyötä tai muuta isompaa remonttia tehtäessä (YSL 156 b §). Jätevedet tulee näissä puhdistaa vähintään perustason vaatimuksen (YSL 154 b §) mukaisesti siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Vesistöiksi luokitellaan joet, järvet, lammet ja purot. Vesistöksi ei määritellä ojaa, noroa tai lähdettä. Määrittelyssä ongelmana on ojan, noron ja puron erottaminen toisistaan. Salaojakeskuksen määritelmän mukaan "Valtaoja on kaivamalla tehty uoma, jolla vedet kuivatettavalta alueelta johdetaan edelleen. Puro voi olla luontainen tai perattu uoma, joka on jokea vähäisempi virtaavan veden vesistö. Valtaoja on pää-osan vuotta kuiva, kun taas purossa on lähes aina virtausta." Olennaista vesistön määrittelemisessä on se, onko uomassa tai lammessa koko vuoden vettä ja onko kalankulku siinä mahdollista. Ympäristönsuojeluviranomainen tekee ratkaisun siinä, mitkä mahdollisista rajatapauksista luokitellaan vesistöiksi. Pohjavesialueeksi lasketaan kaikki luokitellut pohjavesialueet.

Jätevesien käsittelyjärjestelmäksi eivät kelpaa enää pelkät sakokaivot, vaan niiden perään on laitettava vielä esimerkiksi suodatuskenttä, maahanimeytysjärjestelmä tai pienpuhdistamo. Sakokaivot voidaan korvata myös umpisäiliöllä tai viemäriverkostoon liittymisellä. Pohjavesialueella ei saa käsitellä jätevesiä maaperäpuhdistusmenetelmillä, vaan jätevesien käsittely tulee tapahtua tiiviisti umpisäiliöllä tai viemäriverkostolla. Pohjavesialueella voidaan käyttää maaperäpuhdistusta tai purkaa puhdistetut jätevedet maaperään vain sellaisissa tilanteissa, joissa alueella tehdyissä tutkimuksissa on todettu maaperän olevan sellaista, ettei jätevesi pääse vaarantamaan pohjaveden laatua.

Jätevesijärjestelmä tulee sijoittaa siten, että jätevesien purkupaikka sijaitsee vähintään 10 metrin etäisyydellä vesistöstä tai tiestä, vähintään 20 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta tai rakennuksesta ja vähintään 5 metrin etäisyydellä tontin rajasta.  Itse jätevesijärjestelmän tulee sijaita vähintään 30-50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta, vähintään 20 metrin etäisyydellä vesistöstä ja vähintään 5 metrin etäisyydellä ojasta, tontin rajasta, tiestä ja rakennuksista, mikäli jätevesijärjestelmässä käsitellään kaikki jätevedet. Jos Jätevesien käsittelyjärjestelmässä käsitellään vain harmaat jätevedet, tulee etäisyyksien olla vähintään 20-50 metriä talousvesikaivoon, vähintään 10 metriä vesistöön ja vähintään 5 metriä ojaan, tontin rajaan, tiehen ja rakennuksiin. Mikäli tontilla on lämpökaivo, tulee kaikkien jätevesien käsittelyjärjestelmästä olla 30-50 metrin suojaetäisyys ja vain harmaiden jätevesien käsittelyjärjestelmästä 20-50 metrin suojaetäisyys lämpökaivoon. Jos jätevedet aiotaan johtaa raja-ojaan, siihen tulee saada naapurin tai tiehallinnon suostumus.  

Keitä jätevesiuudistus ei koske?

Kiinteistön jätevesienkäsittelyjärjestelmää ei tarvitse uusia, mikäli järjestelmä täyttää jo säädöksen vaatimukset tai kiinteistön jätevesiä muodostava rakennus on rakennettu vuoden 2004 jälkeen, josta alkaen uusiin rakennuksiin on tullut rakentaa nykyvaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä. Myöskään kiinteistöä, jonka jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, ei velvoiteta uusimaan jätevesien käsittelyjärjestelmää.  Ennen vuotta 9.3.1943 syntyneiden kiinteistönomistajien ei tarvitse uudistaa kiinteistön jätevesijärjestelmää.

Poikkeaminen velvoitteista

Mikäli kiinteistöltä, esimerkiksi mökiltä, muodostuu erittäin vähän jätevesiä kiinteistöllä käytössä olevan kuivakäymälän, kantoveden ja vähäisen käyttöasteen johdosta, jätevesiä ei todennäköisesti muodostu niin paljoa, että jätevesistä muodostuisi merkittävää kuormitusta läheiseen vesistöön. Tällaisessa tilanteessa kiinteistön omistaja voi hakea poikkeusta jätevesijärjestelmän uusimisvelvoitteesta. Jätevesiä ei kuitenkaan tässäkään tapauksessa tule johtaa suoraan vesistöön, vaan ne tulee imeyttää maahan. Poikkeusta jätevesien uudistusvelvoitteeseen voi hakea myös, mikäli kiinteistö ollaan määräajan 31.10.2019 jälkeen lähiaikoina liittämässä viemäriverkostoon. Mikäli jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistaminen on kohtuutonta muilla perusteilla kiinteistön omistajalle (investoinnin lyhytikäisyys, pitkäaikainen työttömyys/sairaus jne.), voidaan poikkeusta hakea ympäristösuojeluviranomaiselta.

Poikkeamishakemuksia käsitellään vasta määräajan 31.10.2019 jälkeen Kuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti. LLKY:n nettisivuille ilmestyy lomakkeet, joilla poikkeusta voidaan hakea. Poikkeushakemukset käsittelee ympäristöviranomainen, joka tekee harkinnan ja päätöksen myönnetäänkö hakijalle poikkeusta vai ei. Lain mukaan "Poikkeamisen myöntämisen edellytyksenä on, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä huomattavan vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen tai käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat.". Poikkeus jäteveden käsittelyvaatimuksista voidaan myöntää enintään 5 vuoden määräajaksi. Mikäli kiinteistön käyttö muuttuu jäteveden kuormitusta lisäävästi tai kiinteistön omistus vaihtuu, myönnetty poikkeuslupa raukeaa. Poikkeuslupa tulee uusia 5 vuoden määräajan jälkeen.

Neuvonta

LLKY:n ympäristösuojelun viranhaltijoilta voi kysyä jätevesiuudistuksen lainsäädännöstä ja kiinteistökohtaisista velvoitteista. Kysymyksiä toivotaan sähköpostinvälityksellä, jotta kysymyksiin voidaan perehtyä kunnolla. Sähköpostiin tulee mainita ainakin kiinteistötunnus tai kiinteistön osoite sekä tiedot, jotka vaikuttavat kiinteistöltä muodostuvien jätevesien määrään (esim. asukasmäärä, vettä käyttävät laitteet (WC, pesukone jne.) ja kiinteistön käyttöaste). Sähköpostiosoite on ymparistoterveys@llky.fi.

Tietoa jätevesien erilaisista käsittelyjärjestelmistä ja niiden soveltuvuudesta omalle kiinteistölle voi tiedustella esimerkiksi Pohjanmaan JÄSSI - jätevesihankkeen neuvojilta. Neuvojilta saa puolueetonta ohjausta jätevesijärjestelmän uusimiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteystiedot löytyvät hankkeen nettisivuilta http://www.jatevesihanke.fi/pohjanmaa/etusivu/

Kunnan rakennusvalvonnasta saa neuvoa mm. jätevesijärjestelmän uusimiseen tarvittavista lupa-asioista.  

 

 

Sivu päivitetty 6.6.2019 MN 
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä • Hallintoaukio • PL 100, 61801 KAUHAJOKI • (06) 2413 2000